Ihmiskuntaa on kohdannut kriisi, tällä kertaa se tuli uuden ilkeän viruksen muodossa. Näin on käynyt historiamme saatossa useita kertoja ennenkin, eli pitkällä kaukoputkella katsottuna ei mitään uutta auringon alla. Espanjan taudiksi nimetyn edellisen viruspandemian ajan eläneitä on vielä jonkin verran elossa, silti nyt olemme täysin toisenlaisen tilanteen äärellä. Globaaliin vapaaseen liikkumiseen tottunut digitalisoitunut maailmankansalainen on yht´äkkiä eristetty muista ihmisistä ja suljettu kotiinsa neljän seinän sisälle. Miten tästä selvitään? No ihan hyvin kumminkin lopulta.
Suurimman iskun covid-19 virus tulee antamaan taloudelle. Tähän asti toiminut velkakirjoihin ja vapaaseen kertakäyttökulutukseen perustunut markkinasysteemi natisee liitoksistaan, kun valtiot heittävät surutta miljoonien ja miljardien suuruisia velkabudjettejaan voitelemaan talouden rattaita. Eikä se ole millään lailla oikein tai väärin, se on pakko. Tällä pyritään turvaamaan mahdollisimman suuren ihmisjoukon terveydenhuolto ja ruuan saanti, sekä yhteiskunnan toiminnan edellytykset nyt kriisiaikaan ja varsinkin pandemian hiipumisen jälkeen.
Parhaiten kriisistä tulevat selviämään sellaiset valtiot joiden johto pystyy parhaiten vastaamaan nyt kaikuvaan kansan huutoon ja todellisesti turvaamaan hyvän elämän edellytykset.
Täysin varmasti tämä kriisi tulee vaikuttamaan globaaliin tilaus-toimitus ketjuun. Tässä voisi jopa kiittää tiettyjä koijareita, joiden suojamaski-kauppojen seurauksena Suomessa tulee kriisin päättymisen jälkeenkin säilymään ainakin yksi yritys joka valmistaa maskeja huoltovarmuuskeskukselle. Sillä jos siellä vielä uskotaan maskeja saatavan Kiinasta, kun kriisi iskee, niin olisi jo syytä oppia.
Uskallan väittää tämän pohjalta ihmisten kiinnittävän tulevaisuudessa huomattavasti ennemmän huomiota tuotteiden alkuperään ja erityisesti lähituotantoon. Vaikka yksilön muisti onkin lyhyt niin kollektiivinen kansanmuisti kestää.
Ihmiskunta tulee selviämään tästä pandemiasta ilman suurempia tappioita. Kyllä, vaikka virus tappaakin paljon ihmisiä, niin meitä on kyllä vielä pandemian jälkeenkin reilusti yli 7 miljardia tällä pallolla vaeltamassa ja etsimässä ruokaa, toimeentuloa ja onnellisuutta. Sen lisäksi olemme saaneet ehkä muutaman vuoden lisäaikaa ratkoa seuraavaa, paljon suurempaa edessämme siintävää ongelmaa. Ilmastonmuutosta, jonka olemme itse aiheuttaneet sotkemalla ympäristömme.
Jo nyt, kun lentokoneet ovat olleet muutaman viikon alhaalla ja laivaliikenne on hiljentynyt, sekä yksityisautoilu ollut vähäisempää, on ilmakehä pallollamme puhdistunut jopa ällistyttävän paljon. Aasiassa on paikkoja, joissa voisi ensi kertaa vuosiin olla keväällä ilman suojamaskia ellei virus pentele pakottaisi sitä pitämään. Siellä olisi muuten täysin helgityskelpoista ilmaa keuhkoihin imettäväksi. Amerikan puolella taasen ilmankehän väri on kirkastunut ja aurinko näyttäisi keltaiselta eikä punaiselta, jos paistaisi Trumpin varjon alta.
Maapallo ja sen kasvi- ja eläinkunta tulevatkin olemaan suuria voittajia tässä viruskriisissä. Niille heinäsirkkaparven lailla vaeltava ja kaiken tiellään likaava ihminen on nyt ainakin hetkeksi pysäytetty. Kauaa se ei kestä, eikä sen tarvitsekaan.
Ehkä se kaikkein tärkein ja paras ja hirvittävin asia tässä kriisissä onkin se täydellisen yksinkertainen asia, että ihminen on pakotettu pysähtymään!
Osalla pää ei yksinkertaisesti kestä olla suljettuna läheisten kanssa kotona, järki lähtee.
Osa nostaa jalat pöydälle ja huokaa, levon aika.
Osalle kriisi ei ole tuonut toistaiseksi suurta muutosta arkirytmiin.
Itse työskentelen pääosin yksin veistämölläni, joka sijaitsee luonnon keskellä. Ei siellä ole muita tartuntauhkia, kuin liikaa vapaa-aikaa saaneet kanssa eläjät jotka eksyvät paikalle.
Se onko tämän kevään jälkeen enää asiakkaita selviää aikanaan, kun taloudelle aiheutuneet kolhut paljastuvat.
Suuri kysymys omasta mielestäni tässä onkin se, miten pysähtynyt ihminen lähtee uudelleen käyntiin?
Kuin pikajuoksija starttipistoolista uudelleen oravanpyörään, vai olisiko pysähdys antanut aikaa ajatella ja uusi käynnistys tapahtuisikin uuteen hieman kehittyneempään suuntaan ja hieman hitaammalla tempolla?
Jää nähtäväksi.
60.46N 22.28E
26.4.2020
Puuvenemestari
Tero Toivonen
