(kuva; Jorma Rautapää)
International 5.5M kilpaveneluokka sai alkunsa vuonna 1949 ja luokan veneiden mittasääntö valmistui lopullisesti vuonna 1950. Olympialaisissa veneet esiintyivät ensi kertaa Helsingissä 1952 6mR luokan veneiden rinnalla.
Viisvitoset ovat konstruktioluokka jossa veneen pituus,leveys,uppouma ja purjepinta-ala on mahduttava tietyn laskukaavan sisään. Muita veneelle määrättyjä rajoituksia ei ole. Tästä syystä kaikki viisvitoset ovat keskenään erilaisia ja koska luokka on edelleen aktiivinen kilpaluokka ja uusia veneitä rakennetaan lähes vuosittain, on veneet jaettu valmistustavan ja materiaalien mukaan kolmeen kategoriaan eli klassisiin mahonkikaunottariin, kehitysvaiheen evoluutioveneisiin ja lasikuidusta valmistettuihin moderneihin veneisiin.
S/y Trial on yksi vanhimmista viisvitosista, se valmistui vuonna 1951 neljäntenä luokan veneenä Suomessa. Wilenius Båtvarvilla veistetyn veneen tilasi helsinkiläinen insinööri M.Nyreen ja veneen suunnitteli helsinkiläinen veneensuunnittelija Carl-Olof Granfelt. Suunnittelun puolesta Trial oli aikanaan todennäköisesti melkoinen ilmestys, hyvin todennäköisesti Trial on ensimmäinen negatiivisella peräpeilillä rakennettu viisvitonen, myös keulasteevin selkeästi erottuva terävä taite ”knucle bow” tehollisen vesilinjan pidentämiseksi sekä perän muotoilu ovat olleet selkeästi aikaansa edelle. Muissa veneissä nämä yleistyivät hiljalleen vasta 1960-luvulta eteenpäin.
Kilpailuissa Trial osoitti nopeutensa, erityisesti kevyissä tuulissa se oli monesti muille liian kova vastus ja kisamenetystä onkin 1950 ja -60 luvuilta helppo etsiä lukemalla nimi tuon ajan eri kiertopalkintojen kyljistä. Vuoden 1952 olympiaedustajaksi sen nopeus ei aivan karsintakilpailussa silti riittänyt ja Suomen edustajaksi valittiin L-10 Teresita.
Aika teki menestyksestä huolimatta tehtävänsä ja 1970-luvun loppua kohti oli veneen ultrakevyeksi rakennettu runko jo päässyt väsymään ja viimeisenä niittinä saattoi olla alkuperäisen puumaston palaminen HSS.n mastovajan tulipalossa vuonna 1985. Vene joka tapauksessa jäi kuiville ja seuraavia havaintoja veneestä löytyy 1990-luvun alkupuolelta sen ollessa keskeneräisenä korjausprojektina navetanylisillä Somerolla.
Vuoden 2013 keväällä ollessani juuri tekemässä valmisteluja TT puuvenepalvelun perustamista varten satuin törmäämään Trialin myynti-ilmoitukseen jollain netin myyntipalstalla. Vene oli päätynyt Somerolta Rymättylään ulkosäilytykseen metsän reunassa ja lopullinen tuhoutuminen alkoi häämöttää hyvinkin lähitulevaisuudessa. Lähdin katsomaan venettä miettien olisiko tuolle vielä jotain tehtävissä.
Paikanpäältä löysin kauniin veneen rungon, jonka pohja- ja kylkilaudoitus oli suurimmaksi osaksi hyvässä kunnossa ja tervettä puuta. Huomio kiinnittyi tietysti veneen köliin tai sen puutteeseen. Kölilaudoitus puuttui kokonaan toiselta puolen, lyijypaino oli tallessa viereisessä vajassa, emäpuu lojui veneen vieressä kahtia haljenneena eikä lupauksia herättäneet myöskään avonaisesta pilssistä törröttävät haperot katkenneet kaarenpäät tai osin halkeilleet kölitukit. Veneen vanerikantta en edes sen tarkemmin jaksanut tutkia, huomioin vain pintaviilujen halkeamat ja irti rapisevan pistaasin vihreän maalin. Sisäpuolen tarkistelussa hieman helpotusta projektiin toi, että kaaritus lukuun ottamatta pilssin taitteen ja kölin alueen kaaria oli kumminkin pääosin ehjää.
Vene vaikutti kaikin puolin kiinnostavalta projektilta, mutta aivan en vielä ostopäätöstä ollut valmis tekemään ja lähdin kotimatkalle. Muutaman kilometrin ajon jälkeen soitin myyjälle ja sanoin ostavani veneen. Jokin int 5.5M s/y Trialissa vain puhutteli, enkä yksinkertaisesti voinut jättää kaunista mahonkirunkoa metsään odottamaan epävarmaa kohtaloaan.
Alkusyksystä 2013 vene siirrettiin Paraisten Stormälön saarelle Paraisten venekeskuksen telakalle(PVK), jossa aloin köliremonttia viemään eteenpäin. Ensimmäisen talven aikana näpertelin kaikenmoista pientä, suunnittelin korjausta ja selvittelin veneen historiaa. Kilpaveneen ja varsinkin tällaisen menestyneen kilpaveneen historian ja vaiheiden selvittely ei ole pääpiirteiden osalta ihan ylipääsemätön tehtävä. Tässäkin tapauksessa esitin kysymykseni Suomen 5.5-liiton tuolloiselle puheenjohtajalle Matias Johanssonille ja sain selvityksen Trialin kisahistoriasta melkein kuin apteekin hyllyltä. Samaa reittiä saapuivat myös jäljennökset Granfeltin alkuperäisistä piirustuksista, jotka osoittautuivat korvaamattoman tärkeiksi, kun köliremontti odotetusti muuttui kokonaisvaltaiseksi entisöintiprojektiksi.
Ensimmäisen talven aikana mitään kovin konkreettista itse veneen kunnostuksen suhteen ei tapahtunut ja oikeastaan ihan hyvä näin, sillä kesällä 2014 päädyin pistämään museovirastolle hakemuksen klassisten veneiden korjausavustuksesta ja sain keväällä 2015 myönteisen päätöksen. Tämän rahoituksen turvin pääsin viemään Trialin kunnostusta paremmin eteenpäin.
Kesällä 2015 rakensin Trialin kölin tammesta tehdyt tukirakenteet uusiksi ja kaivoin vanhat kölipultit irti lyijypainosta, teetin uudet pultit haponkestävästä teräksestä, purin vanhan vanerikannen sekä otin veneen rungon puupuhtaaksi.
Pääsiäisenä 2016 oli puuvenepalvelun aikatauluihin piirretty isolla Trial. Parin viikon tehojakso jonka aikana tein kölin puutäytteen, asensin lyijykölin paikoilleen sekä tein kölinalueen katkenneiden kaarien tilalle uudet liimaamalla saarnirimoista. Tässä viisvitosten luokkasääntö antaa mahdollisuuden tehdä painokaaret liimaamalla, jolloin kaaret kestävät jyrkät taivutukset paremmin kuin jos ne olisi yhdestä puusta pasuttamalla taivutetut.
Pääsiäisen jälkeen s/y Trialin entisöinti merkittiin opinnäytetyökseni Puuvenemestarin tutkintoon.Samaan aikaan tapahtui myös toinen ja Trialin osalta paljon merkittävämpi tapahtuma. Nettiin tekemäni päivityksen jälkeen sain puhelinsoiton turkulaiselta Ville Harkkelta, joka oli kiinnostunut hankkimaan klassisen viisvitosen kilpailukäyttöön. Ville oli myös törmännyt aiemmin tuohon samaan myynti-ilmoitukseen, jonka kautta minä paria vuotta aiemmin olin Trialin ostanut, ja kiinnostunut veneestä sen kauniin ja modernin rungon mallin vuoksi. Seuraavana päivänä tapasimme telakalla ja Trialiin tutustumisen jälkeen sovimme kaupat veneestä. Rakentaisin veneen vesillelasku kuntoon ja Ville vastaisi uuden maston, rikin ja purjeiden sekä heloituksen hankinnasta niiltä osin kuin vanhat helat eivät enää vastaisi tarkoitustaan 2000-luvun kilpakäytössä. Veneen vesillelaskua tähdättiin keväälle 2017.
Kesän 2016 aikana kiinnitin uudet kaaret paikoilleen ja veistin veneelle uuden kölilaudoituksen. Olin myös löytänyt uudet toimitilat lähempää Turkua, Kaarinan Piispanristiltä. Kyseessä oli 1950-luvulla rakennettu teollisuuskiinteistön osa, jossa alun perin on toiminut mattotehdas ja 1980-luvun puolivälin jälkeen kiinteistössä oli toiminut veneveistämö, jossa on rakennuttu mm. suurin osa Guyline-veneistä.
Elokuussa tapahtuneen muuton jälkeen lakkasin veneen rungon, korjasin kannen tukirakenteet, tein kannen ja listoitukset. Trial oli näin jälleen vesille lasku kelpoinen vene yli kolmenkymmenen vuoden kuivilla olon jälkeen. Marraskuussa 2016 Turussa järjestettiin VenExpo venenäyttely, jonne Trial kuljetettiin suuren yleisön eteen tekemään markkinointityötä. Paikalla vierailivat myös Matti Muoniovaara, 5.5-luokan mittatarkastastaja joka auttoi löytämään veneen alkuperäiset mittamerkit sekä Timo Telkola joka vastaisi Trialin uusien purjeiden teosta North Sail´silla. Neljän päivän messuesiintyminen vaati kumminkin veronsa kun pitkään kuivilla ollut runko joutui entistä kuivempaan ympäristöön ja kuivui vielä lisää. Mitään vakavampaa ravistumista ei onneksi tapahtunut ja messukeikan jälkeen työt pääsivät jatkumaan aikataulussa. Lisäksi veneenrakentaja oli saanut ylennyksen veistäjästä mestariksi kun veneenrakennuksen tutkintotoimikunta hyväksyi Trialin entisöinnin näyttötyönäni.
Talven ja kevään 2017 aikana veneen pintakäsittelyt ja viimeistelyt veivät oman aikansa ja samoin heloitus. Veneen uusi mittasäännön sallima alumiinimasto saapui keväällä ruotsalaisen Benn´s tekemänä ja vesillelaskun aika läheni. Viimeiset yksityiskohdat ottivat kumminkin oman aikansa joten vesillelaskun aika tuli lopulta viikkoa ennen juhannusta 19.6.2017.
Int 5.5M s/y Trial L-4:n yli kolmekymmentä vuotta kestänyt kuivilla olo päättyi ja odotukset kohdistuivat ensimmäiseen kisakauteen. Kokemuksista ensimmäiseltä kaudelta Ville on kirjoittanut artikkelin Puuveneveistäjät ry.n Veneenveistäjä-lehteen ja artikkeli on julkaistu myös Suomen 5.5-liiton nettisivuilla.
Itse sain kunnian olla miehistössä mukana ensikilpailussa Airistolla purjehditussa Baltic Classic Masters osakilpailussa, sekä Viaporin tuopissa, jossa Trial teki vierailun vanhoille kotivesilleen Helsinkiin.
Ensimmäisen kauden aikana huomattiin vielä muutamia asioita, joita olisi parannettava seuraavaan kauteen. Veneeseen pitäisi rakentaa miehistön jäsenille jalkatuki ja vanerikansi olisi pinnoitettava lasikuitumatolla, jotta vanerin pinta kestäisi sään vaikutukset, nyt maalipinta oli päässyt halkeilemaan. Varsinaisen yllätyksen tarjosi kumminkin kölin massiivinen tammesta rakennettu puuosa, jonka turpoaminen oli huomattavan suurta. Tuo osa kölistä on varmaankin alun perin tehty märästä puusta ja nyt kuivasta puusta tehtynä se turposi toista senttiä puolelta ulos muusta kölistä ja aiheutti myös vääntöä lyijypainoon, niinpä jo kesken ensimmäisen kauden tehdyn ensiapu höyläyksen lisäksi päädyimme irrottamaan kölipainon ja tarkastamaan emäpuun kunnon samassa yhteydessä, kun köli höylättiin ulkoisesti takaisin muotoonsa. Lisäksi ensimmäisen kauden saldona oli yli kuusikymmentä vuotta vanhan peräsimen osalta viimeinen kausi. Peräsin oli vääntynyt propelliksi ajansaatossa ja päätöstä tehdä uusi peräsin ei juuri tarvinnut miettiä koska peräsimen materiaalina ollut mäntykään ei enää ihan uudenveroista ollut.
Näiden parannusten jälkeen Trial laskettiin jälleen vesille 1.6.2018. Alkanut purjehduskausi on kapteeni Harkkelle ja miehistölle valmistautumista vuoden päästä Helsingissä käytäviin MM-kilpapurjehduksiin.
Tässä vaiheessa int 5.5M s/y Trial on palannut jo palkintokantaankin, heinäkuun lopulla 2018 Airistolla käydyssä Classic Regatassa Trial voitti oman luokkansa, joten kilpailut jatkuvat s/y Trialin osalta menestyksekkäästi nyt 2010-luvulla.
Hyviä tuulia purjeisiin.
Joitain voitettuja palkintoja;
1) Hederskommodor Arthur E. Nikanders minnespris, HSS
i 5.5m R-klass. Instiftat av HSS 1953, till minne av Sällskapets Hederskommodor, kommerserådet Arth. E. Nikander
1955 L-4 Trial Drotz & Nyreen HSS
1956 L-4 Trial Drotz & Nyreen HSS
2) Adrian Westerbergs vandringspokal, 1908, HSS
Överförd år 1951till 5.5m R-klassen.
1951 L-4 Trial M. Nyreen HSS
1953 L-4 Trial M. Nyreen HSS
1955 L-4 Trial Drotz & Nyreen HSS
1957 L-4 Trial Drotz & Nyreen HSS
3) SPS, II, Trial, 1953
4) Jefremows dryckeshorn 1901,
Donerat av byggmästaren Johan Jefremow år 1901. Överfört år 1951 till 5.5m R-klass. Är och förblir HSS egendom.
Pokaalista kilpalivat vain HSS:n 5.5:set!
1957 L-4 Trial H. Drotz & M. Nyreen HSS
Linkkejä;
http://www.puuveneveistajat.fi/
